Ajankohtaista
Lue koko juttu klikkaamalla otsikosta.7.12.2011 Työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut on vahvistettu vuodelle 2012
Työeläkemaksu (suluissa v. 2011 arvo):
• Työnantajan maksu keskimäärin: 17,35 (17,10) %
• Työntekijän maksu:
Työttömyysvakuutusmaksut (suluissa v. 2011 arvo):
• Työnantajan maksut:
• Työntekijän maksu:
Työeläkemaksu (suluissa v. 2011 arvo):
• Työnantajan maksu keskimäärin: 17,35 (17,10) %
• Työntekijän maksu:
- ▪ Alle 53-vuotiaat 5,15 (4,70) %
- ▪ 53 vuotta täyttäneet 6,50 (6,00) %
Työttömyysvakuutusmaksut (suluissa v. 2011 arvo):
• Työnantajan maksut:
- ▪ 0,8 % palkkasummasta (0,8 % vuonna 2011)
- ▪ palkkasumman 1 936 500 euron (1 879 500 euron vuonna 2011) ylittävältä osalta työnantajan työttömyysvakuutusmaksun suuruus on 3,2 % (3,2 % vuonna 2011)
- ▪ yrityksen osaomistajien osalta työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,8 % palkkasummasta (0,8 % vuonna 2011
• Työntekijän maksu:
- ▪ 0,6 % palkkasummasta (0,6 % vuonna 2012)
- ▪ yrityksen osaomistajien osalta palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,2 % palkkasummasta (0,2 % vuonna 2011
25.9.2011 Tarkista aina palkkalaskelma!
Palkkalaskelmasta selviää paitsi kuukausittainen rahapalkkasi, luontoisetusi, palkasta tehdyt vähennykset ja verottomat matkakorvaukset. Palkkalaskelma sisältää palkansaajan kannalta erittäin oleellista tietoa, joka olisi syytä tarkistaa joka kuukausi. Tarkista, että palkkalaskelmassa on oikein
Muutostilanteissa (palkattomat sairauslomat, perhevapaat, vuosilomat) on hyvä tarkistaa, ettei palkkaa ole maksettu liikaa ja että, lomapalkka on maksettu oikean määräisenä. Mikäli huomaat palkkalaskelmassasi virheen, ota heti yhteyttä työnantajaasi tai palkanlaskentaan. Tarkista myös aina, että työehtosopimuksessa sovitut palkankorotukset tulevat ajallaan ja oikean määräisenä maksuun.
Palkkatodistus ja työtodistus
Työnantajan on annettava pyydettäessä palkkatodistus. Palkkatodistuksesta käy ilmi palkkatiedot viimeiseltä palkkakaudelta ja vuoden aikaisemmat ansiot. Työsuhteen päättyessä työnantajan on annettava työtodistus. Työtodistuksesta ilmenee milloin työsuhde on alkanut ja päättynyt sekä työtehtävät. Mikäli haluat, voit pyytää työtodistukseen merkinnän työsuhteen päättymisen syystä sekä arvioinnin työtaidosta ja käytöksestä.
Palkkalaskelmasta selviää paitsi kuukausittainen rahapalkkasi, luontoisetusi, palkasta tehdyt vähennykset ja verottomat matkakorvaukset. Palkkalaskelma sisältää palkansaajan kannalta erittäin oleellista tietoa, joka olisi syytä tarkistaa joka kuukausi. Tarkista, että palkkalaskelmassa on oikein
- nimi
- osoite
- pankkiyhteys
- työsuhteen aloituspäivä
- kuukausi- tai tuntipalkan määrä
- luontoisedut
- ennakonpidätys
- eläkemaksu
- työttömyysvakuutusmaksu
- mahdollinen jäsenmaksu
- matkakorvaukset
Muutostilanteissa (palkattomat sairauslomat, perhevapaat, vuosilomat) on hyvä tarkistaa, ettei palkkaa ole maksettu liikaa ja että, lomapalkka on maksettu oikean määräisenä. Mikäli huomaat palkkalaskelmassasi virheen, ota heti yhteyttä työnantajaasi tai palkanlaskentaan. Tarkista myös aina, että työehtosopimuksessa sovitut palkankorotukset tulevat ajallaan ja oikean määräisenä maksuun.
Palkkatodistus ja työtodistus
Työnantajan on annettava pyydettäessä palkkatodistus. Palkkatodistuksesta käy ilmi palkkatiedot viimeiseltä palkkakaudelta ja vuoden aikaisemmat ansiot. Työsuhteen päättyessä työnantajan on annettava työtodistus. Työtodistuksesta ilmenee milloin työsuhde on alkanut ja päättynyt sekä työtehtävät. Mikäli haluat, voit pyytää työtodistukseen merkinnän työsuhteen päättymisen syystä sekä arvioinnin työtaidosta ja käytöksestä.
18.7.2011 Määräaikaisten työsopimusten määrä on lisääntynyt viime vuonna
Työsopimuslaki muuttui 1.1.2011 alkaen. Sen mukaan toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua, jos määräaikaisten sopimusten lukumäärän, yhteenlasketun kestoajan tai niiden muodostaman kokonaisuuden perusteella työnantajan työvoiman tarve kyseisessä työssä arvioidaan pysyväksi. Tämän tarkemmin laki ei ota kantaa määräaikaisten työsopimusten lainvastaiseen ketjuttamiseen. Työsopimuslaissa edellytetään myös edelleen perustelua määräaikaiselle työsuhteelle, eikä lainmuutoksella ole tarkoitus muuttaa tämän perustellun syyn sisältöä.
Määräaikainen työsopimus saadaan tehdä vain silloin, kun siihen on perusteltu syy kuten työn luonne, sijaisuus tai muu näihin verrattava sekä muu yrityksen toimintaan tai tehtävään työhön liittyvä peruste.
Määräaikaisen työsopimuksen tekemisen tarkoituksena ei saa olla työntekijän irtisanomissuojan kiertäminen. Tämän vuoksi myös ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen tulee olla lain tarkoittama perusteltu syy.
Työnantajan on kerrottava työntekijälle määräaikaisuuden peruste työsopimusta tehtäessä. Peruste on lisäksi kirjattava työsopimukseen. Työnantajalla on näyttötaakka siitä, että yrityksellä on ollut perusteltu syy tehdä määräaikainen sopimus. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta, samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia, on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. Työsopimuksen päättämiseen täytyy tällöin olla irtisanomisperuste.
Määräaikaisella työntekijällä on samanlaiset oikeudet ja velvollisuudet kuin toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa olevilla. Määräaikaiseen työsopimukseen voidaan sopia koeaika, joka voi olla enintään puolet työsuhteen kestosta.
Työsopimuslaki muuttui 1.1.2011 alkaen. Sen mukaan toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua, jos määräaikaisten sopimusten lukumäärän, yhteenlasketun kestoajan tai niiden muodostaman kokonaisuuden perusteella työnantajan työvoiman tarve kyseisessä työssä arvioidaan pysyväksi. Tämän tarkemmin laki ei ota kantaa määräaikaisten työsopimusten lainvastaiseen ketjuttamiseen. Työsopimuslaissa edellytetään myös edelleen perustelua määräaikaiselle työsuhteelle, eikä lainmuutoksella ole tarkoitus muuttaa tämän perustellun syyn sisältöä.
Määräaikainen työsopimus saadaan tehdä vain silloin, kun siihen on perusteltu syy kuten työn luonne, sijaisuus tai muu näihin verrattava sekä muu yrityksen toimintaan tai tehtävään työhön liittyvä peruste.
Määräaikaisen työsopimuksen tekemisen tarkoituksena ei saa olla työntekijän irtisanomissuojan kiertäminen. Tämän vuoksi myös ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen tulee olla lain tarkoittama perusteltu syy.
Työnantajan on kerrottava työntekijälle määräaikaisuuden peruste työsopimusta tehtäessä. Peruste on lisäksi kirjattava työsopimukseen. Työnantajalla on näyttötaakka siitä, että yrityksellä on ollut perusteltu syy tehdä määräaikainen sopimus. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta, samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia, on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. Työsopimuksen päättämiseen täytyy tällöin olla irtisanomisperuste.
Määräaikaisella työntekijällä on samanlaiset oikeudet ja velvollisuudet kuin toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa olevilla. Määräaikaiseen työsopimukseen voidaan sopia koeaika, joka voi olla enintään puolet työsuhteen kestosta.
5.4.2011 YEL:n yrittäjämääritelmän muutos 1.1.2011
Vuoden 2011 alusta osakeyhtiössä johtavassa asemassa työskentelevää, yli 30 prosenttia osakeyhtiön osakkeista omistavaa osakasta pidetään YEL:n piiriin kuuluvana yrittäjänä. Vuoden alusta voimaan tulleiden säännösten mukaan 1.1.2011 tai sen jälkeen yritystoiminnan aloittava yrittäjä on vakuutettava. Muutoksen siirtymäaika on 1.1.2011 - 31.12.2013, ja 1.1.2014 jälkeen on YEL:n mukaan vakuutettava myös sellainen uuden yrittäjämääritelmän edellytykset täyttävä yrittäjä, joka lainmuutosten voimaan tullessa on vakuutettu TyEL:n tai MEL:n mukaan.
Uuden yrittäjämääritelmän edellytykset täyttävät yrityksen osakkaat ovat velvollisia vakuuttamaan itsensä YEL:n mukaan 1.1.2011 lukien, jos osakkaat eivät olleet TyEL- tai MEL-vakuutettuja lain voimaantullessa.
Jos TyEL:n tai MEL:n mukaan vakuutetun yrityksen osakkaan TyEL- tai MEL-vakuutus tai työsuhde päättyy siirtymäaikana, on hänen otettava YEL-vakuutus itselleen. Tämä on tehtävä TyEL- tai MEL-vakuutuksen tai työsuhteen päättymistä seuraavan kuukauden alusta lukien. YEL:n mukaiset vakuuttamisen edellytykset ovat edelleen täytyttävä. Työnantajan TYEL- tai MEL-vakuutuksen ei tarvitse päättyä kokonaan. Vakuutus voi jäädä voimaan, jos sen piiriin kuuluu edelleen muita yrityksessä työskenteleviä työntekijöitä. Työnantaja ja yrityksessä johtavassa asemassa työskentelevä yrityksen osakas voivat sopia, että osakkaan TyEL- tai MEL-työsuhde päätetään, jotta osakkaalla on mahdollisuus ottaa YEL-vakuutus.
Yrittäjä, joka aloittaa ensimmäisen YEL:n piiriin kuuluvan yritystoimintansa, saa alennuksen työeläkevakuutusmaksuunsa. TyEL- tai MEL-vakuutuksesta YEL:n piiriin siirtyvät yrittäjät saavat myös vakuutusmaksualennuksen samalla lailla kuin muutkin aloittavat yrittäjät.
Lähde: Työeläkelakipalvelu
Vuoden 2011 alusta osakeyhtiössä johtavassa asemassa työskentelevää, yli 30 prosenttia osakeyhtiön osakkeista omistavaa osakasta pidetään YEL:n piiriin kuuluvana yrittäjänä. Vuoden alusta voimaan tulleiden säännösten mukaan 1.1.2011 tai sen jälkeen yritystoiminnan aloittava yrittäjä on vakuutettava. Muutoksen siirtymäaika on 1.1.2011 - 31.12.2013, ja 1.1.2014 jälkeen on YEL:n mukaan vakuutettava myös sellainen uuden yrittäjämääritelmän edellytykset täyttävä yrittäjä, joka lainmuutosten voimaan tullessa on vakuutettu TyEL:n tai MEL:n mukaan.
Uuden yrittäjämääritelmän edellytykset täyttävät yrityksen osakkaat ovat velvollisia vakuuttamaan itsensä YEL:n mukaan 1.1.2011 lukien, jos osakkaat eivät olleet TyEL- tai MEL-vakuutettuja lain voimaantullessa.
Jos TyEL:n tai MEL:n mukaan vakuutetun yrityksen osakkaan TyEL- tai MEL-vakuutus tai työsuhde päättyy siirtymäaikana, on hänen otettava YEL-vakuutus itselleen. Tämä on tehtävä TyEL- tai MEL-vakuutuksen tai työsuhteen päättymistä seuraavan kuukauden alusta lukien. YEL:n mukaiset vakuuttamisen edellytykset ovat edelleen täytyttävä. Työnantajan TYEL- tai MEL-vakuutuksen ei tarvitse päättyä kokonaan. Vakuutus voi jäädä voimaan, jos sen piiriin kuuluu edelleen muita yrityksessä työskenteleviä työntekijöitä. Työnantaja ja yrityksessä johtavassa asemassa työskentelevä yrityksen osakas voivat sopia, että osakkaan TyEL- tai MEL-työsuhde päätetään, jotta osakkaalla on mahdollisuus ottaa YEL-vakuutus.
Yrittäjä, joka aloittaa ensimmäisen YEL:n piiriin kuuluvan yritystoimintansa, saa alennuksen työeläkevakuutusmaksuunsa. TyEL- tai MEL-vakuutuksesta YEL:n piiriin siirtyvät yrittäjät saavat myös vakuutusmaksualennuksen samalla lailla kuin muutkin aloittavat yrittäjät.
Lähde: Työeläkelakipalvelu
7.3.2011 Kesätyöntekijän palkkaaminen
Parhaillaan on käsillä se aika vuodesta, jolloin kesätyöntekijät alkavat hakeutua työpaikkoihin. Yritysten odotetaankin palkaavan tulevana kesänä nuoria enemmän kesätöihin kuin viime vuonna. Tulevaisuuden usko on parantunut ja tämä näkyy myös työllisyydessä, siksi myös nuoria halutaan houkutella töihin. Kesätöissäkin on huomioitava työsuojeluasiat, työehdot ja muut työsuhteeseen liittyvät asiat. Järjestämme tästä aiheesta koulutuksen Oulussa, Rauhalassa 7.4.2011. Koulutuksessamme annamme lisätietoja nuoren työntekijän palkkaamisesta, työsopimuksen sisällöstä sekä työntekijän kustannuksista ja niihin liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista, esim. kesäsetelistä.
Parhaillaan on käsillä se aika vuodesta, jolloin kesätyöntekijät alkavat hakeutua työpaikkoihin. Yritysten odotetaankin palkaavan tulevana kesänä nuoria enemmän kesätöihin kuin viime vuonna. Tulevaisuuden usko on parantunut ja tämä näkyy myös työllisyydessä, siksi myös nuoria halutaan houkutella töihin. Kesätöissäkin on huomioitava työsuojeluasiat, työehdot ja muut työsuhteeseen liittyvät asiat. Järjestämme tästä aiheesta koulutuksen Oulussa, Rauhalassa 7.4.2011. Koulutuksessamme annamme lisätietoja nuoren työntekijän palkkaamisesta, työsopimuksen sisällöstä sekä työntekijän kustannuksista ja niihin liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista, esim. kesäsetelistä.
3.3.2011 Henkilöstötiedon järjestämät koulutukset
Henkilöstötieto järjestää keväällä 2011 useita palkanlaskentaan liittyviä koulutuspäiviä. Kevään koulutusaikataulu on julkaistu, tutustu koulutustarjontaan Koulutuspalvelut-sivullamme.
Henkilöstötieto järjestää keväällä 2011 useita palkanlaskentaan liittyviä koulutuspäiviä. Kevään koulutusaikataulu on julkaistu, tutustu koulutustarjontaan Koulutuspalvelut-sivullamme.
23.1.2011 Talouselämä: Pidä tarpeeksi taukoja töissä
Taas on uusi vuosi takana ja monta uutta vuotta edessä. Tänä vuonna katse kannattaa kääntää itseen. Vuoden teemaksi voi valita työelämänsä huokoistaminen.
Työelämän ja työn huokoistamisella tarkoitetaan työpäivän ja työviikon rei’ittämistä tauoilla ja vapaapäivillä.
Huokoistamisen tarkoitus on lisätä omaa jaksamista. Pienet tauot suovat lepoa ja mahdollisuuden miettiä oman työn järkevyyttä.
Huokoistamisessa on ideaa. Työelämäänsä huokoistava työntekijä viihtyy todennäköisesti entistä paremmin työssään, ja tulee ehkä jatkaneeksi työuraansa lähes huomaamattaan.
Huokoistaa voi monin tavoin. Toisille sopivat pienet tauot päivittäin, toiset taas nauttivat hieman pidemmistä vapaista silloin tällöin.
Työnantajan näkökulmasta huokoistaminen on myös fiksua. On järkevämpää antaa työntekijöiden ottaa vapaata sovitusti kuin yrittää pärjätä äkillisten sairaslomien kanssa.
Työelämän huokoistamista pitäisi harrastaa ajoissa, ei vasta sitten kun on vanha, rikki ja väsynyt.
”Huokoistamisen tarkoitus ei ole paikkailla jo syntyneitä vaurioita vaan pitää huoli siitä, että vaurioita ei pääse syntymään”, huokoistamiseen perehtynyt erikoistutkija Tomi Hussi Työterveyslaitoksesta sanoo.
Huokoistamisen käsite on melko tuore ja siksi aavistuksen jäsentymätön. Sitä ei pidä sekoittaa muodikkaaseen leppoistamiseen eli downshiftaamiseen. Käsitteet ovat toki sukua keskenään, mutta eivät edes veljeksiä.
Leppoistamisen ideana on luopua jostakin ja tyytyä entistä vähempään. Huokoistamisen ideana on säilyttää työkyky ja työhalu sekä jopa parantaa niitä.
Huokoistaminen ei ole pelkkiä taukoja ja vapaapäiviä.
”Työpäivän voi jakaa raskaampiin tehtäviin ja kevyempiin tehtäviin päivän sisällä. Huokoistamisen tavoite on pitää työn kuormittavuus kohtuullisissa rajoissa.”
Tauoillakin on paikkansa ja merkityksensä. Ennen vanhaan tupakkatauot pätkivät työpäivän pieniin palasiin ja loivat tilaa luovallekin ajattelulle. Samalla työkaverit tulivat jutelleeksi niitä näitä ja joku saattoi keksiä jotain uuttakin.
Hussi ei suosittele tupakkataukoja, mutta toivoo, että ihmiset pysähtyisivät silloin tällöin pohtimaan omaa työtään ja tekemisiään.
”Erilaiset tauot edistävät uuden luomista. Välillä pitää pysähtyä miettimään. Mitään mullistavaa uutta ei synny, jos aina vain yritetään tehdä samaa tehtävää nopeammin ja tehokkaammin.”
Huokoistamisesta on siis hyötyä työnantajallekin. Tuottavuutta voi lisätä myös keksimällä uutta kukoistavaa liiketoimintaa. Älyllistä elämää on tutkimus- ja tuotekehitysosaston ulkopuolellakin.
”Tämän päivän työelämä tarvitsee työntekijän ehjänä kokonaisuutena. Yrityksillä on tarve, että kaikki osallistuvat kehitykseen ja arvonluontiin. Työntekijän pitäisi olla sitoutunut työhön ja tavoitteisiin.”
Kaikilla tauoilla ei ihmeitä synny eikä ole tarkoituskaan. Huokoistus on myös elvyttämistä. Joskus riittää, että nousee tai astuu pois työpisteestään ja pitää pienen minuutin, parin minuutin mittaisen mikrotauon.
Pitkän työputken jälkeen voi olla aika pienen lomasen.
Työntekijä voi yrittää huokoistaa työelämäänsä omin voimin, mutta joskus asia on syytä ottaa puheeksi työnantajan kanssa. Kaikilla työpaikoilla huokoistaminen ei onnistu yksipuolisesti millään, vaikka halua olisi.
Työpaikalla yritysjohdolla on lopullinen puhevalta. Hussi suosittelee kuitenkin asian puheeksi ottamista. Huokoistamista ei kannata tehdä liian vaikeaksi.
”En veisi asiaa työehtosopimustasolle.”
Huokoistamisessa ei ole olennaista taukoon käytetty tarkoin määritetty aika, vaan kyse on pikemminkin huokoistamisen aiheuttamasta hallinnan tunteesta.
Ihminen voi paremmin, kun hän kokee pystyvänsä jäsentämään omaa työtään.
Työterveyslaitoksella on jäsennystä auttavat kellokortit, joiden avulla työnantaja seuraa työntekijöiden työaikaa. Hussin mielestä kellokortti on työntekijän etu ja valttikortti. Tehdyt tunnit on helppo osoittaa.
”Jos on saldo plussalla, voi ottaa vapaata.”
Taas on uusi vuosi takana ja monta uutta vuotta edessä. Tänä vuonna katse kannattaa kääntää itseen. Vuoden teemaksi voi valita työelämänsä huokoistaminen.
Työelämän ja työn huokoistamisella tarkoitetaan työpäivän ja työviikon rei’ittämistä tauoilla ja vapaapäivillä.
Huokoistamisen tarkoitus on lisätä omaa jaksamista. Pienet tauot suovat lepoa ja mahdollisuuden miettiä oman työn järkevyyttä.
Huokoistamisessa on ideaa. Työelämäänsä huokoistava työntekijä viihtyy todennäköisesti entistä paremmin työssään, ja tulee ehkä jatkaneeksi työuraansa lähes huomaamattaan.
Huokoistaa voi monin tavoin. Toisille sopivat pienet tauot päivittäin, toiset taas nauttivat hieman pidemmistä vapaista silloin tällöin.
Työnantajan näkökulmasta huokoistaminen on myös fiksua. On järkevämpää antaa työntekijöiden ottaa vapaata sovitusti kuin yrittää pärjätä äkillisten sairaslomien kanssa.
Työelämän huokoistamista pitäisi harrastaa ajoissa, ei vasta sitten kun on vanha, rikki ja väsynyt.
”Huokoistamisen tarkoitus ei ole paikkailla jo syntyneitä vaurioita vaan pitää huoli siitä, että vaurioita ei pääse syntymään”, huokoistamiseen perehtynyt erikoistutkija Tomi Hussi Työterveyslaitoksesta sanoo.
Huokoistamisen käsite on melko tuore ja siksi aavistuksen jäsentymätön. Sitä ei pidä sekoittaa muodikkaaseen leppoistamiseen eli downshiftaamiseen. Käsitteet ovat toki sukua keskenään, mutta eivät edes veljeksiä.
Leppoistamisen ideana on luopua jostakin ja tyytyä entistä vähempään. Huokoistamisen ideana on säilyttää työkyky ja työhalu sekä jopa parantaa niitä.
Huokoistaminen ei ole pelkkiä taukoja ja vapaapäiviä.
”Työpäivän voi jakaa raskaampiin tehtäviin ja kevyempiin tehtäviin päivän sisällä. Huokoistamisen tavoite on pitää työn kuormittavuus kohtuullisissa rajoissa.”
Tauoillakin on paikkansa ja merkityksensä. Ennen vanhaan tupakkatauot pätkivät työpäivän pieniin palasiin ja loivat tilaa luovallekin ajattelulle. Samalla työkaverit tulivat jutelleeksi niitä näitä ja joku saattoi keksiä jotain uuttakin.
Hussi ei suosittele tupakkataukoja, mutta toivoo, että ihmiset pysähtyisivät silloin tällöin pohtimaan omaa työtään ja tekemisiään.
”Erilaiset tauot edistävät uuden luomista. Välillä pitää pysähtyä miettimään. Mitään mullistavaa uutta ei synny, jos aina vain yritetään tehdä samaa tehtävää nopeammin ja tehokkaammin.”
Huokoistamisesta on siis hyötyä työnantajallekin. Tuottavuutta voi lisätä myös keksimällä uutta kukoistavaa liiketoimintaa. Älyllistä elämää on tutkimus- ja tuotekehitysosaston ulkopuolellakin.
”Tämän päivän työelämä tarvitsee työntekijän ehjänä kokonaisuutena. Yrityksillä on tarve, että kaikki osallistuvat kehitykseen ja arvonluontiin. Työntekijän pitäisi olla sitoutunut työhön ja tavoitteisiin.”
Kaikilla tauoilla ei ihmeitä synny eikä ole tarkoituskaan. Huokoistus on myös elvyttämistä. Joskus riittää, että nousee tai astuu pois työpisteestään ja pitää pienen minuutin, parin minuutin mittaisen mikrotauon.
Pitkän työputken jälkeen voi olla aika pienen lomasen.
Työntekijä voi yrittää huokoistaa työelämäänsä omin voimin, mutta joskus asia on syytä ottaa puheeksi työnantajan kanssa. Kaikilla työpaikoilla huokoistaminen ei onnistu yksipuolisesti millään, vaikka halua olisi.
Työpaikalla yritysjohdolla on lopullinen puhevalta. Hussi suosittelee kuitenkin asian puheeksi ottamista. Huokoistamista ei kannata tehdä liian vaikeaksi.
”En veisi asiaa työehtosopimustasolle.”
Huokoistamisessa ei ole olennaista taukoon käytetty tarkoin määritetty aika, vaan kyse on pikemminkin huokoistamisen aiheuttamasta hallinnan tunteesta.
Ihminen voi paremmin, kun hän kokee pystyvänsä jäsentämään omaa työtään.
Työterveyslaitoksella on jäsennystä auttavat kellokortit, joiden avulla työnantaja seuraa työntekijöiden työaikaa. Hussin mielestä kellokortti on työntekijän etu ja valttikortti. Tehdyt tunnit on helppo osoittaa.
”Jos on saldo plussalla, voi ottaa vapaata.”
21.12.2010 Muutoksia työnantajan sosiaaliturvamaksuun vuodelle 2011
Työnantajan sosiaaliturvamaksun perusteet muuttuvat vuodelle 2011. Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneelle maksetuista palkoista. Jos työntekijälle ulkomaantyöskentelystä maksettu palkka on verovapaata eikä työntekijälle ole määritelty ulkomaantyöskentelyajalle vakuutuspalkkaa, maksetaan työnantajan sosiaaliturvamaksu ennakonpidätyksen alaisen palkan perusteella. Urheilijalle maksetun palkan perusteella on jatkossa maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu.
Työnantajan sosiaaliturvamaksu on 2,12 prosenttia palkoista vuonna 2011.
Työnantajan sosiaaliturvamaksun perusteet muuttuvat vuodelle 2011. Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneelle maksetuista palkoista. Jos työntekijälle ulkomaantyöskentelystä maksettu palkka on verovapaata eikä työntekijälle ole määritelty ulkomaantyöskentelyajalle vakuutuspalkkaa, maksetaan työnantajan sosiaaliturvamaksu ennakonpidätyksen alaisen palkan perusteella. Urheilijalle maksetun palkan perusteella on jatkossa maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu.
Työnantajan sosiaaliturvamaksu on 2,12 prosenttia palkoista vuonna 2011.
16.11.2010 Vuoden 2011 henkilösivukulut
Eläkevakuutusmaksu
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat sopineet, että vuoden 2011 keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 22,4 % palkkasummasta. Maksu sisältää työntekijän osuuden.
Alle 53-vuotiaan työntekijän eläkemaksu vuonna 2011 on 4,7 % ja 53 vuotta täyttäneen eläkemaksu 6,0 % palkasta.
Työttömyysvakuutusmaksu
Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvosto esittää palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuksi ensi vuodelle 0,60 prosenttia palkasta. Maksuun tulee näin 0,20 prosenttiyksikön korotus.
Työnantajan työttömyysvakuutusmaksuksi esitetään työnantajan maksamasta palkkasummasta 0,80 prosenttia palkkasumman 1 879 500 euroon saakka ja sen ylittävältä osalta 3,20 prosenttia palkkasummasta. Työnantajan maksu olisi keskimäärin 2,32 prosenttia. Myös työnantajan työttömyysvakuutusmaksuihin tulisi näin 0,20 prosenttiyksikön korotus.
Eläkevakuutusmaksu
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat sopineet, että vuoden 2011 keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 22,4 % palkkasummasta. Maksu sisältää työntekijän osuuden.
Alle 53-vuotiaan työntekijän eläkemaksu vuonna 2011 on 4,7 % ja 53 vuotta täyttäneen eläkemaksu 6,0 % palkasta.
Työttömyysvakuutusmaksu
Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvosto esittää palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuksi ensi vuodelle 0,60 prosenttia palkasta. Maksuun tulee näin 0,20 prosenttiyksikön korotus.
Työnantajan työttömyysvakuutusmaksuksi esitetään työnantajan maksamasta palkkasummasta 0,80 prosenttia palkkasumman 1 879 500 euroon saakka ja sen ylittävältä osalta 3,20 prosenttia palkkasummasta. Työnantajan maksu olisi keskimäärin 2,32 prosenttia. Myös työnantajan työttömyysvakuutusmaksuihin tulisi näin 0,20 prosenttiyksikön korotus.
19.10.2010 Aamulehti: Siivoojat saavat yli 20 prosentin palkankorotuksen
Työnantaja- ja toimialajärjestö Kiinteistöpalvelut ry sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM ovat sopineet merkittävästä vähimmäispalkkojen korotuksesta. Ensi vuoden alussa käyttöön otettavan uuden palkkausjärjestelmän myötä koko kiinteistöpalvelualan palkkakustannukset nousevat.
Siivoojien ja huoltomiesten vähimmäispalkat nousevat seuraavien viiden vuoden aikana yli 20 prosenttia. Korotukset muodostuvat 16,5 %:n taulukkokorotuksista sekä vuotuisista yleiskorotuksista.
Korotusten taustalla on sopimus alan palkkojen nostamisesta muiden palvelualojen vähimmäispalkkojen tasolle, toteaa PAMin puheenjohtaja Ann Selin.
Uudistuksella halutaan parantaa alan kilpailukykyä työvoimamarkkinoilla sekä palvelun laatua asiakkaille.
Palkkakustannusten kohoaminen vaikuttaa merkittävästi myös kiinteistöjen ylläpidon kustannuksiin, sillä työvoimakustannusten osuus toimialalla on noin 80 % yritysten liikevaihdosta. Kiinteistöpalvelut ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén arvioi, että palkkakustannusten nousu vuodenvaihteessa on enimmillään noin kahdeksan prosentin luokkaa.
Vaikka kiinteistöpalvelualan palkkakustannukset nousevat, Gramén uskoo, että vähimmäispalkkojen korottamisella on toimialalle positiivinen vaikutus: näin turvataan ammattitaitoisen ja osaavan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa.
Työnantaja- ja toimialajärjestö Kiinteistöpalvelut ry sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM ovat sopineet merkittävästä vähimmäispalkkojen korotuksesta. Ensi vuoden alussa käyttöön otettavan uuden palkkausjärjestelmän myötä koko kiinteistöpalvelualan palkkakustannukset nousevat.
Siivoojien ja huoltomiesten vähimmäispalkat nousevat seuraavien viiden vuoden aikana yli 20 prosenttia. Korotukset muodostuvat 16,5 %:n taulukkokorotuksista sekä vuotuisista yleiskorotuksista.
Korotusten taustalla on sopimus alan palkkojen nostamisesta muiden palvelualojen vähimmäispalkkojen tasolle, toteaa PAMin puheenjohtaja Ann Selin.
Uudistuksella halutaan parantaa alan kilpailukykyä työvoimamarkkinoilla sekä palvelun laatua asiakkaille.
Palkkakustannusten kohoaminen vaikuttaa merkittävästi myös kiinteistöjen ylläpidon kustannuksiin, sillä työvoimakustannusten osuus toimialalla on noin 80 % yritysten liikevaihdosta. Kiinteistöpalvelut ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén arvioi, että palkkakustannusten nousu vuodenvaihteessa on enimmillään noin kahdeksan prosentin luokkaa.
Vaikka kiinteistöpalvelualan palkkakustannukset nousevat, Gramén uskoo, että vähimmäispalkkojen korottamisella on toimialalle positiivinen vaikutus: näin turvataan ammattitaitoisen ja osaavan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa.
19.10.2010 Aamulehti: Äitiysvapaa pitenemässä kolmella viikolla - lasku 85 miljoonaa euroa
Äitiysvapaa pitenisi kolmella viikolla, ja takaisi äidille tuolta ajalta täyden palkan. Lisäksi isille tulisi kahden viikon isyysloma.
Kuulostaa varmasti hyvältä tulevista perheenäidistä ja -isistä, mutta asiasta päättävä Euroopan parlamentti ei ole lainkaan varma lain siunauksellisuudesta. Parlamentin rivit ovat pahasti sekaisin äitiyslomia koskevan äänestyksen alla.
Parlamentin täysistunnon on määrä äänestää asiasta keskiviikkona Strasbourgissa, mutta vielä maanantaina ei ollut hajuakaan lopputulemasta.
Äänestykseen tulevan esityksen mukaan äidillä olisi oikeus kaikissa EU-maissa vähintään 20 viikon äitiyslomaan nykyisen 14 viikon sijasta. Sekä äitiys- että isyyslomalta saisi täyden palkan.
Kuusi viikkoa äitiyslomasta olisi pakollista, ja se täytyisi pitää heti lapsen syntymän jälkeen.
Lakiesitys antaisi äidille myös oikeuden kahteen tunnin mittaiseen imetystaukoon työaikana.
Muutoksia Suomeenkin
Laki merkitsisi isoja muutoksia Suomen perhevapaajärjestelmään.
Nykyisin Suomessa on neljän viikon pakollinen äitiysvapaa, joka pitää aloittaa kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa.
Ajatuksena on ollut suojella raskaana olevaa ja varmistaa, että sairauspoissaolot jäisivät raskauden loppuvaiheessa mahdollisimman vähiin.
Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan äitiysvapaan pidentäminen ja korvaustason korottaminen maksaisivat Suomelle 85 miljoonaa euroa vuodessa.
Äitiysvapaa pitenisi kolmella viikolla, ja takaisi äidille tuolta ajalta täyden palkan. Lisäksi isille tulisi kahden viikon isyysloma.
Kuulostaa varmasti hyvältä tulevista perheenäidistä ja -isistä, mutta asiasta päättävä Euroopan parlamentti ei ole lainkaan varma lain siunauksellisuudesta. Parlamentin rivit ovat pahasti sekaisin äitiyslomia koskevan äänestyksen alla.
Parlamentin täysistunnon on määrä äänestää asiasta keskiviikkona Strasbourgissa, mutta vielä maanantaina ei ollut hajuakaan lopputulemasta.
Äänestykseen tulevan esityksen mukaan äidillä olisi oikeus kaikissa EU-maissa vähintään 20 viikon äitiyslomaan nykyisen 14 viikon sijasta. Sekä äitiys- että isyyslomalta saisi täyden palkan.
Kuusi viikkoa äitiyslomasta olisi pakollista, ja se täytyisi pitää heti lapsen syntymän jälkeen.
Lakiesitys antaisi äidille myös oikeuden kahteen tunnin mittaiseen imetystaukoon työaikana.
Muutoksia Suomeenkin
Laki merkitsisi isoja muutoksia Suomen perhevapaajärjestelmään.
Nykyisin Suomessa on neljän viikon pakollinen äitiysvapaa, joka pitää aloittaa kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa.
Ajatuksena on ollut suojella raskaana olevaa ja varmistaa, että sairauspoissaolot jäisivät raskauden loppuvaiheessa mahdollisimman vähiin.
Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan äitiysvapaan pidentäminen ja korvaustason korottaminen maksaisivat Suomelle 85 miljoonaa euroa vuodessa.
26.8.2010 YLE: Vuokratyöllä helppo kiertää työsopimuslakiaVuokratyöntekijän määräaikaista työsopimusta ei tarvitse perustella käytännössä mitenkään, vaikka määräaikaisen työsopimuksen saa lain mukaan tehdä vain perustellusta syystä. Vuokratyö siis mahdollistaa riskittömän pätkätöiden teettämisen.
Määräaikaiseen työsopimukseen tarvitaan Suomessa lain mukaan aina peruste, muuten työsuhde on vakituinen. Niinpä yritys, joka palkkaa määräaikaisen työntekijän ilman kunnon perustetta, ottaa aina tietynlaisen riskin. Mutta jos yritys ottaakin samaksi ajaksi vuokratyöntekijän, sen ei tarvitse perustella mitään, koska se ei itse ole työnantaja. Perusteluvastuun pitäisi siirtyä varsinaiselle työnantajalle eli vuokratyöfirmalle. Sille riittää kuitenkin perusteeksi, että käyttäjäyritys haluaa työntekijän vain määräajaksi. Syntyy siis eräänlainen kehäpäätelmä, jossa vuokratyöyrityksen perusteluksi määräaikaisuudelle riittää tilaajan tarve, ja tilaajan ei tarvitse perustella tarvettaan. Näin on helppo teettää muuten kyseenalaisia pätkätöitä.
Ammattiliitot riitauttavat työsuhteita aktiivisesti, sillä ne haluavat ennakkotapauksen, jossa tilanne muuttuisi. Professori Koskinen arvelee, että se saattaa hyvinkin onnistua.
- Vielä tällä hetkellä ajatellaan hyvin yksioikoisesti, että vuokratyöalalla toimiminen on itsessään riittävä peruste tehdä määräaikainen työsopimus. Ei ole otettu huomioon, että monet vuokratyöyritykset ovat suuria, ja ne saattavat hyvinkin pystyä tarjoamaan työtä jatkuvasti. Tätä erilaisuuden huomiointia yritetään nyt oikeuskäytäntöön saada sisälle, Koskinen sanoo.
Määräaikaiseen työsopimukseen tarvitaan Suomessa lain mukaan aina peruste, muuten työsuhde on vakituinen. Niinpä yritys, joka palkkaa määräaikaisen työntekijän ilman kunnon perustetta, ottaa aina tietynlaisen riskin. Mutta jos yritys ottaakin samaksi ajaksi vuokratyöntekijän, sen ei tarvitse perustella mitään, koska se ei itse ole työnantaja. Perusteluvastuun pitäisi siirtyä varsinaiselle työnantajalle eli vuokratyöfirmalle. Sille riittää kuitenkin perusteeksi, että käyttäjäyritys haluaa työntekijän vain määräajaksi. Syntyy siis eräänlainen kehäpäätelmä, jossa vuokratyöyrityksen perusteluksi määräaikaisuudelle riittää tilaajan tarve, ja tilaajan ei tarvitse perustella tarvettaan. Näin on helppo teettää muuten kyseenalaisia pätkätöitä.
Ammattiliitot riitauttavat työsuhteita aktiivisesti, sillä ne haluavat ennakkotapauksen, jossa tilanne muuttuisi. Professori Koskinen arvelee, että se saattaa hyvinkin onnistua.
- Vielä tällä hetkellä ajatellaan hyvin yksioikoisesti, että vuokratyöalalla toimiminen on itsessään riittävä peruste tehdä määräaikainen työsopimus. Ei ole otettu huomioon, että monet vuokratyöyritykset ovat suuria, ja ne saattavat hyvinkin pystyä tarjoamaan työtä jatkuvasti. Tätä erilaisuuden huomiointia yritetään nyt oikeuskäytäntöön saada sisälle, Koskinen sanoo.
26.8.2010 Verohallinto: Myöhästymismaksua myös kausiveroilmoituksen pienistä viivästyksistäSyyskuun alusta alkaen myös kausiveroilmoituksen pienistä viivästyksistä on seurauksena myöhästymismaksu. Verohallinto on alkuvuoden ajan suhtautunut joustavasti kausiveroilmoituksen pieniin myöhästymisiin ja jättänyt määräämättä myöhästymismaksua, jos kausiveroilmoitus on myöhästynyt vain noin viikon verran. Tästä pidemmistä myöhästymisistä on määrätty myöhästymismaksua normaalisti.
Myöhässä saapuneille kausiveroilmoitustiedoille määrätään myöhästymismaksua: Jos kausiveroilmoitus saapuu myöhässä, Verohallinto määrää myöhästymismaksua 20 prosentin vuotuisen korkokannan mukaan kullekin myöhässä ilmoitetulle veron määrälle. Myöhästymismaksu lasketaan ilmoituksen määräpäivää seuraavasta päivästä sen saapumispäivään.
Myöhästymismaksu määrätään myös
Päätös myöhästymismaksun määräämisestä, sen perusteista ja eräpäivästä merkitään verotiliotteelle. Myöhästymismaksu ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen meno.
Myöhässä saapuneille kausiveroilmoitustiedoille määrätään myöhästymismaksua: Jos kausiveroilmoitus saapuu myöhässä, Verohallinto määrää myöhästymismaksua 20 prosentin vuotuisen korkokannan mukaan kullekin myöhässä ilmoitetulle veron määrälle. Myöhästymismaksu lasketaan ilmoituksen määräpäivää seuraavasta päivästä sen saapumispäivään.
Myöhästymismaksu määrätään myös
- lisäilmoituksella myöhässä ilmoitetulle verolle
- myöhässä saapuneelle kausiveroilmoitukselle, vaikka veroa ei tulisi maksettavaksi esimerkiksi silloin, kun kohdekuukautena yrityksellä ei ole ollut toimintaa tai palkanmaksua tai tilitettävä arvonlisävero on negatiivinen.
Päätös myöhästymismaksun määräämisestä, sen perusteista ja eräpäivästä merkitään verotiliotteelle. Myöhästymismaksu ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen meno.